torstai 11. heinäkuuta 2013

Erityisavustajan hengitysessio ilman avustajaa

Kävin viettämässä 50. syntymäpäiväni Frantsilan Yrttitilalla kanadalaisen opettajan järjestämällä luonnollisen hengityksen kurssilla. Se oli huikea kokemus ja vielä huikeammaksi muuttui vuoden kuluttua lämminvesiltaassa koettu uudelleen syntymä. Siihen asti olin hengitellyt pinnallisesti pysyäkseni hengissä.  Sen jälkeen pää veden alla kuin lapsivedessä uiskentelua.  Saimi avusti, sekin lähes autentinen oman, Saima -äidin nimen kanssa. Mitä sen jälkeen vapaassa ilmatilassa, sitä en voinut jäädä katsomaan. 

Joskus aamuhartaus auttaa hengittämään ilotulitukseen asti. Joskus ei ja siihen on omat syynsä.

Aamuhartaus ma 08.07.2013
Anneli Vartiainen, Kansliapäällikön erityisavustaja, Järvenpää
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

Evankelista Matteus kertoo:

Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat lähteneet purjehtimaan veneellä. Jeesus oli väsynyt. Hän nukkui veneessä.

Äkkiä nousi kova myrsky. Vene keikkui ylös ja alas. Vettä roiskui veneeseen. Opetuslapset pelkäsivät, että he hukkuisivat. He herättivät Jeesuksen. ”Me hukumme. Auta Jeesus!” opetuslapset huusivat.

Jeesus nousi ylös, nuhteli tuulta ja käski merta: ”Vaikene, ole hiljaa!”

Heti tuli tyyntä ja hiljaista. Myrsky hiljeni.

”Miksi te pelkäsitte?” Jeesus kysyi opetuslapsiltaan. ”Kun minä olen lähellä, ei tarvitse pelätä mitään”, Jeesus sanoi. (teksti selkokielisestä Raamatusta)

musiikki: The Arran boat song

Miten monesti olenkaan istunut rannalla ja katsellut, kun perhe vetää sukelluskamppeet päälle ja painuu pinnan alla. Palattuaan he tuovat simpukan kuoria ja kertovat taianomaisesta maailmasta, joka on totta ja olemassa, mutta minulle ulottumattomissa.

Ongelma on hengittäminen. Siis se, että miten se onnistuu, jos laittaa kasvot veteen. Se vain tuntuu pelottavalta ja mahdottomalta. On mahdotonta luottaa siihen, että kellun pinnalla ja snorkkelin putki pysyy veden pinnan yläpuolella. Olen varma, että hukun. Ei auta, vaikka kuinka harjoittelen matalassa rantavedessä, aina vaan tuntuu mahdottomalta heittäytyä veteen ja painaa kasvot pinnan alle.

Lopulta ystäväni, kokenut sukeltaja sanoi: Älä mieti hengittämistä, ihminen kyllä hengittää ja vesi kannattaa. Mieti kaikkea sitä, mitä voit nähdä vedenalaisesta maailmasta. Purin hampaat yhteen ja päätin kokeilla vielä kerran. Painoin kasvot veteen. Sukelluslasien läpi näkyi meren hiekkapohja ja muutamia rauhallisesti uivia kaloja. Tuuppasin jaloilla vauhtia pohjasta ja päästin irti. Ja kelluin veden pinnalla. Ensimmäisten sekuntien ajan pidätin hengitystä ja sitten unohdin koko asian. Pinnan alla avautui satumainen maailma koralleineen, meritähtineen ja värikkäine kalaparvineen. Maailma, joka oli aina ollut, avautui minulle, kun uskalsin luottaa siihen, että vesi kannattelee.

musiikki: The Arran boat song

Luottamus on varmuutta siitä, että perusta ei petä. Elämä kantaa.

Luottamus on haaste. Kun sen saa osakseen, haluaa olla luottamuksen arvoinen. Kun saa luottamusta ja rohkaisua osakseen, uskaltaa tarttua haasteisiin. Luottamus kantaa uuteen.

Luottamus on myös riski. Luottamuksen poluille lähtiessään voi joutua vieraisiin maisemiin, tulla kutsutuksi outoihin tehtäviin ja tutustuneeksi ihmisiin, jotka ajattelevat ja elävät toisin kuin minä ja kaltaiseni. Luottamus avaa uuden maailma, joka on aina ollut, mutta johon en koskaan ennen ollut osallinen.
Vuorisaarnassaan Jeesus ohjaa meitä luottamukseen sanoen: Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.

musiikki: The Sunset


Hyvä Jumala, siunaa meitä pyhällä huolettomuudella, lujalla luottamuksella huolenpitoosi ja voimalla sitoutua työtoveriksesi niin että tämä päivä ja huominen voi olla huoleton kaikille. Aamen

Lähtekäämme uuteen viikkoon Luojamme kannattelemina, luottaen siihen, että hän pitää luoduistaan huolen, veljemme Jeesuksen Kristuksen seurassa, sitoutuen hänen arvoihinsa ja esimerkkiinsä ja ystävämme Pyhän Hengen innoittamina, jakaen ilomme ja surumme.

Siunatkoon sinua Isä, elämäsi antaja. Kulkekoon kanssasi Kristus, veljesi ja lunastajasi. Lahjoittakoon Pyhä Henki iloa ja luottamusta elämääsi.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Hotellivanhus ja lomakiinteistö

- Tulin naapurin vanhusta katsomaan, ilmoitti mies vierailun tarkoituksen.
- Kuka täällä on vanha, kysyi apteekkarin äiti loukkaantuneena ja poistui paikalta. 
Lapsuuskotini Vihtaniemellä on ollut 1900- luvulta lähtien suvun hallussa. Isovanhemmat saivat kunnanmökin asuttavakseen, isäni syntyi 1906. Savupirtin  tilalle oli rakennettu hirrestä mökki. Kuva on kesältä 1938 harjaneilikoiden kukkiessa. Vihtaniemellä oli aikanaan 7 talvisavua pienviljelystiloina ja Vihtalahti suurin metsineen ja peltoineen. Aina oli lähdettävä vettä pitkin kouluun, kirkonkylään ja niemeltä pois.

Talvisavut hankkivat tien Vihtaniemeen. Kunta myi rantansa mökkipläntteinä uusrikkaille sijoittajille. 1986 isä pyysi minua avukseen kunnan hakemaan tietoimitukseen rasitetien viemiseksi kunnan puolelle meidän maan halki. Yksityistie päättyi meidän rantaan kunnan vaatimuksesta. Kunta tarvitsi rannan ja tiepohjan puolelleen niemen kärkeen. 
Siinäpä valmiina eriarvoinen kohtelu naapurien välillä. Kaikki kuusi muuta asumusta antoi tiepohjan maansa halki ohittaen talon läheltä. Yli sata lomakiinteistöä oli rakennettu Vihtaniemelle.

Alkuperäiset asukkaat oli syrjäytettävä pois tai heidän asuinaluettaan piti rajata pienemmäksi. Mökkiläisiä alkoi ahdistaa, eiväthän he tulleet tekemään työtä elääkseen, vaan hankkiakseen lisäarvoa sijoitukselleen ja myydäkseen sopivan hetken tullen hyvällä voitolla.

Vanhemmat olivat muuttaneet kirkonkylään omaan osakkeeseen palvelujen lähelle. Tiekunta antoi arvonylennyksen meidän kodille. Siitä tuli lomakiinteistö mökkiläisten omistuksen mukaan ja vapaa-ajanasunto kunnan rekisteriin. Oikaisin näitä rekisteröintejä verottajalle ja maistraatin kautta kunnan rekisteriin. Kunnan antamat tiedot olivat virheelliset ja niitä tietoja huijarit käyttivät hyväkseen kuin  Virossa. Siellä tehtiin kauppoja toisten omistamista kiinteistöistä. 

Päijät-Häme: Seurahuone Lahden keskustassa.

Hotellivanhus uudistuu vapuksi

Näin maalla luontaistaloudessa elettiin ennen siirtymistä viihde- ja vapaa-aikaan. Itsenäisyyden alusta on ollut kyseenalaista omistussuhteet. Tuusniemellä on eletty torppariaikaa tähän päivään asti. 'Minä olen' ja 'minulla on' käyvät henkien taistelua kahtiajakautuneessa itsenäisessä Suomessa. Jakajan käsi maanmittaustoimistosta olisi myynyt meidän lapsuuskodin maineen halvasta hinnasta paikkaa havittelevalle taholle. Minun piti se pelastaa ostamalla yhden osaansa tyytymättömän osuus. Kolme mökkiä sai osuutensa täytteeksi osan metsästä. Heistä tuli pienmetsänomistajia. Isästäni tuli kuoltuansa miljonääri osuuksien arvotuksella ja minusta miljoonaperijätär.

Velan sain maksetuksi, mummonmökki on pelastettu. Paluuta maalle olen siirtänyt tuonnemaksi. Odotan Länsirannan tiekartan päättymistä. Sitä pitkittää kunta naapurina, tiekunta isäntänä ja kunnan uusrikkaat mökkiläiset edunsaajan. Yleisradioveroa ei vielä ainakaan ole ilmoitettu omistamisesta. Jätemaksu on määrätty maksettavaksi omistamisesta. Jo kaksi vuotta olen odottanut hallinto-oikeuden päätöstä valitukseeni, jossa olen ilmoittanut, ettei kukaan käytä kiinteistöä eikä tuota jätettä tunnetuista syistä. 
Haapasalon Villen kanssa etsin suomalaisugrilaisia juuriani marilaisten maassa. Ville ihmettelee, miksi niitä ihmisiä ei saa kuvata. Heti ilmestyy paikalle ihminen, joka kieltää kuvauksen tai puhelinsoitolla tulee ohjelmanmuutos.

Saman olen kokenut hoitaessani vanhempia kotona kirkonkylässä. Olin kuin pahanteossa kunnan virkamiesten mielestä. Sielläpähän odottelette kuntauudistusta niin avoimessa yhteiskunnassa, jossa on käytössä suljetun yhteiskunnan säännöt. Niitä sovelletaan koko Suomessa, kun Neuvostoliitto romahti ja Amerikasta tuli unelma.

Kaikki liittyy kaikkeen syntyessään sotaan, vihaan, kuolemaan, vaikka tietää suvun tarinan vuodesta 1900 lähtien.

Ykkösdokumentti

Matka isän luo. Jatkosodan sotavangeille syntyi Suomessa 200-300 lasta. Lasten kohtalo oli usein tukala ja monet vaikenivat asiasta. Arvo Myllymäen isä löytyi Siperiasta presidentti Urho Kekkosen avulla. Ohjaus Ari Lehikoinen.
Esitetty 29.12.2013 

lauantai 12. tammikuuta 2013

Kovasikajuttu

Dokumenttiprojekti: Kovasikajuttu (S)

Elokuva Suomen kovimmasta punk-yhtyeestä, Pertti Kurikan Nimipäivistä. Bändin kehitysvammaiset jäsenet Pertti, Kari, Toni ja Sami esiintyvät isolla asenteella ja ylpeydellä. O: Jukka Kärkkäinen, J-P Passi T: Mouka Filmi Oy