Loppiaisena 2010

Tammikuussa tasaiset ilmat, helmikuussa heilahtaa

Tyyne tutkii keltaisesta almanakasta merkintöjä kuin jälkiä, joita hän ei muista: Kuka lienee käynyt kirjoittelemassa? Olin se jäljenjättäjä ja Tyyne oli menettänyt muistinsa.

Luin jostakin etteivät tärkeitä ole ne päivät, jotka menivät. Tärkeitä ovat ne päivät, jotka jäivät mieleen.

Toinen tähän rinnastettava aamun ajatus on ollut. Tärkeitä eivät ole kuullut sanat, vaan se, mitä tunteita ne minussa herättivät. Nyt se tunnemyrsky riehuu jossakin itärajan pinnassa. Ei eroteta kateutta kiitoksesta ja siitä tämä ristiriita. Sananselityksessä katsotaan nopeasti, mitä sanaa haetaan ja sitten selitetään. Jos minulla ei ole mielikuvaa, pistän kortin sivuun merkiksi. Ohi!

Olin ylittämässä katua omalla vastuulla, kun liikennevalot eivät ohjanneet. Ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Puolivälissä oikealta kääntyy auto kovaa vauhtia kohti. Pysähtyy jarrut kirskuen ja kuski näyttää keskisormea viha irvistyksenä naamalla. Olin menossa kuuntelemaan kirjoittamisen tyylilajeista. Sydän syrjällään jatkoin matkaa. Kun olin turvallisesti säikäytettynä jalkakäytävällä, kokeilin sormilla uutta tyyliä. Sormet eivät totelleet, kuinka käsimerkillä haistatus ilmoitetaan. Harjoittelun tuloksena nyt sen osaan, mutta eipä tullut mieleen käyttää jouluna, kun haistaa sanaa jouduin selittämään. Otin siihen mukaan välimerkkinä käytetyn v-sanan, mutta kielipuolelta se meni ohi, kun oli kuullut samaa hoettavan 10 vuotta ruotsiksi. Nuorisolla oli hauskaa, kun mummo selittää tämän päivän yleisintä käskyä.

Provosoiduin siinä määrin marjaskarhun ärhentelystä naapuria kohtaan, mutta savolaisena en ota itselleni leimaa, jonka hän vanhalta muistilta arveli meillä olevan kuin juutalaisella keltainen tähti hihaan ommeltuna. Luontokuvat herättivät nostalgisia muistoja, joita elän uudelleen lehtikuvien kautta siellä kaunaisessa länsinaapurissa. Tunteiden ristiriita sanoista tekee minut varovaiseksi, mitä katson sielun silmillä kaukaisuudesta. 
Lapsuus sota-ajan jälkeen muistissa on huoletonta aikaa. Alakoulussa vedettiin ensimmäinen hajurako luokkakuvassa. Nyt olen oppinut lentämään yli vaikeiden asioiden. Olen kirjoittanut unohtaakseni. Mitä enemmän kirjoitan, sitä enemmän muistan. Kaikki on meissä tallessa, jos filminauhaa kelaa taaksepäin. Päällimmäisenä hengitysharjoituksessa tunsin selässä jäykän nikamavälin ja kusenmaun suussa. Sekin on muistuma tapahtumasta Syntisenlaulunmaan historiassa. Olkoon sinun sanasi mitätön ja minun mitääntekemätön valtataistelun välirauhanmerkiksi. Jusu-Petteriltä, 6 v, terveisiä.

Joulu on mennyt, usko romahti

Ennen joulua uskoteltiin suomalaisten villiintyneen kuluttamaan niin paljon, että kotimainen kysyntä pelastaa Suomi-neidon lamasta. Kattia kanssa, kulutusbarometri ilmoittaa toista heti arjen alkaessa.

Kaupoissa on ollut joulutavaraa tukkimaan käytävät. Ylimitoitetut ostoskärryt hipovat tavarapinoja, jotka ovat vaarassa sortua. Norsut ovat eksyneet posliinikauppaan.

Pakokauhu valtaa minut huomatessani, yksi päivä jouluaattoon eikä ainoatakaan lahja-ajatusta kenellekään. Siirrän rahaa tililtä toiselle varmuuden vuoksi, jos sille olisi käyttöä. 

Löysin riittävän määrän pikku-pukki lahjakortteja markka-ajalta. Etsin jokaisen valokuvan ja kiinnitin kortin päälle. Sisälle kiitokset kuluneesta ja läpinäkyvä tasku seteliä varten. Kukkakaupasta ruususydän, johon minikortit kiinnitin lemmarilla ja punaisella kierrätysnarulla. Lahjasydän saa koristaa hetken neulasensa varistaneen kuusenoksaa. Minulla oli hauskaa väkertäessäni lahjuksia kaikille niille, joilta olin saanut pieniä palveluksia pitkin vuotta.

Ei päänvaivaa, mutta bloggeria vaivaa jouluähky eikä tallentanut sitä tekstiä, mikä on joulusairaus. Jatkan tästä sairaalassakäynnin jälkeen. Tyhmä blogger, tyhmä tietokone, yhtä tyhmä kuin käyttäjänsä!!!

Viran omainen - kak tuskin kukkii

Äidinkielen kuulemisen puute aiheuttaa kaikenlaista sanojen pätkimistä. Ei ole enää sukulaisuussuhteita, siitä pitävät lakinikkarit huolen. Veli ei ole enää veli enkä minä sisko. Olen vain valtakirjalla veljeni Kela-tietojen välittäjä. Jos vielä valtakirjan vaatijat eivät tiedä, miltä minusta tuntuu, kehoitan katsomaan "Mitä olin ennen syntymää" loispistiäisenä. Minä olen se pistetty. Huolehdin sijoittajien vaatimukset viimeiseen latiin asti. Kun rahat loppuvat, sitten seuraa joukkoraiskaus. Näin se loispistiäinen toteuttaa luonnolta saamaansa tehtävää. 

- Sillä luonto se on, mikä tikanpojan puuhun vetää.

Mikä olet ihminen, että näin häntä muistat?

Kuuluisia tehtäviä maanäideiltä. 

Sylvi Kekkonen: - Pieni on se äidinrakkauden piiri, johon mahtuvat vain omat lapset.

Tellervo Koivisto presidentin rouvanpäivistä: - En ainakaan parsi sukkia. Masentui, josta kirjoitti kirjan muille masentuneille vertaistueksi.

Eeva Ahtisaari: - Presidentille alkoi fitness- ja fattfreeaika ja jatkuu presidentin ruokahaluna syöttää koko Suomi-neito houkuttelemalla ottaamaan Nato-askel. Pian, vitkuttelematta, epäröimättä. Vallanhalu kasvaa syödessä.

Seuraava valinta tapahtui puolisoiden kautta, saimmehan naispresidentin. Kumpi ompi parempi kansan mielestä? Ove-äijä vai naapurin setä? Saatiin prinssipuoliso parisuhteen rekisterömisen kautta. Tohtoreista on kokemusta, että vielä kestää jäljellä olevan virkakauden kunniakkaasti.

Seuraava puoliso onkin suuri kysymysmerkki vielä tänä jouluna. Kaikkea sitä huhutaan joulun syntymäpäiväsankarista 2000 vuoden takaa.

Välähdyksen omainen

Lumihiutaleita hiljalleen sataa, mutta en näe, maahan lumivalkoiseenko. Onhan näkymä vastapäätä se kuuluisa kuudennen kerroksen tiiliseinä. Niistä WC -seinän kaakeliamuistuttavista laatoista tuli tämän talon käyntikortti rikkaitten sijoittajien kohteena harvemmin kotina. Kaksi kolmiota katossa ei tiedä hyvää fengshuin mukaan. Ilmanvaihtoputki töröttää pystyssä nenästä valuvine jääpuikkoineen sikainfluensassa. 
Eikö ottanut rokotetta, kun sairastui ja tuotti minulle narkolepsian? Minulle se on seurausta uupumuksesta, josta ei toivuta ehkä koskaan. Olen ollut katkolla rehabilaisten kanssa. Kukaan heistä ei raitistunut enkä minä retkahtanut juoppouteen. Se on lääkärin määräys lääkken vaikutuksesta. Tiedän sen edellisestä kerrasta ehdoton ei prosenttiliuoksille. Glöginä lasten kanssa Marlin mehua, jonka minä lämmitän. Alkaa henkiset taistelut.

Lisään tähän tekstiin kaikilla kielillä joulun jälkeen.
- Kiiruhda hitaasti, sillä jokainen askel on kohti kuoloas. Kenelle sukupuuttoon kuolemista, kenelle luonnollista, kenelle aiheutettu rikollisesti, kenelle hoitovirheen seurausta. 
Joulun sanoma kertoo toista.
"Syntyi Neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin".

Skynda långsamt - kiiruhda hitaasti - festina lente

Blogger on vielä lauantaissa. Kirjoitan tätä sunnuntana.
Aurinko nousee Sodankylässä klo 12.06 ja laskee kuuden minuutin kuluttua kurkistettuaan hitaasti ja nopeasti kiiruhtavia joulunodottajia. Pysyäkseen aikataulussa nousee vasta jouluaattona hetkeksi. Joko joulutohinat ovat silloin ohitse?

Joulutoivotus minulle asioiden kanssa hoppuilevalle on 
- Odota!

Muuta en voi kuin odottaa, missä tiedot viipyvät. Edelleenlähettämistä vailla olevat kirjeet on 1lk postimerkkiä myöten valmiina, mutta välitettävät tiedot puuttuvat. Aikaa on vähän viimeiseen takarajaan ja asia raukeaa. Kiire on sekoittanut liikenteen. Sitä rauhoittamaan tulee lunta tuutin täydeltä lentokentille. Sillä matkalla en haluaisi yöpyä lentokentän retkivuoteessa.

Suomen Turku julistaa minulle joulurauhan ja noudatan sitä itse. Tähän joulunodotukseen on rauhanruhtinas esittänyt pahoittelunsa naapurimaan puolesta, kun ei uskota sen muuttumiseen. Sitä todistaa viivyttely ottaa Nato-askel. Kauhuntasapaino pitäisi vallita idän ja lännen välillä. Miksi tuota askelta ei otettu hänen hallitusaikana, josta rouva sanoi seuraavan fitness- ja fatfreeajan. Oli niin amerikkalaista, oli suomenkieli unohtunut. Sanoisin sitä viihde- ja vapaa-ajaksi. Sitä meillä on toteutettu sijoittajien rahoilla ja rahapeleillä pikavippeineen.

Toinen otettava askel on myydä itsensä. Sanoja toteutti sen suitsait sukkelaan suurella myötäjäisrahalla värväytymällä rauhanruhtinaan miniäksi. Kapellimestari Salonenkin saa moitteita, kun ei myynyt sieluaan paholaiselle. Menestyy omilla ansioillaan maailmalla ja palaa lomilla omalle mökille kotimaahan.

Minäkin olin miniä lähes 22 vuotta. Sitten kuluin loppuun. Minun tienaamiset eivät enää riittäneet ongelmaiselle  rastina ruudussa avioliitossa elävälle aviomiehelle. Yhtään joulua en muista viettäneeni hänen kanssaan. Hän oli jouluton sielu, ryyppyporukan omaisuutta. 

Vanhempieni kodissa joululla oli siunauksensa 60 vuotta. Omaishoitamiseenkin rahat järjestyivät odottamattomalla tavalla. Siitä on todistus kesältä 1989 viettämästäni harjoitteluajasta 2 kuukautta ilman ansiotuloja. Tili miinuksella - 20 000 mummonmarkkaa, äiti halvaantunut ja isällä todettiin syöpä.
Palasin työhöni vannoen, etten koskaan menisi takaisin vanhempieni omaishoitajaksi. Toivoin heidän hoidontarpeelleen laitospaikkaa ja pikaista loppua. Sen lääkärit toteuttivatkin, kun pyörsin vannomiseni takaisin ja lupasin isälle: "Minä tulen."

Sijoittajat puuttuivat peliin nurkanvaltaajina ja sain osuuteni yhteisistä neliöistä ja maksoin velkani. Nämä omaishoitovuodet bisnesenkelinä ovat osoitus. En myynyt itseäni rahasta, vaan olin tullut palvelemaan en palveltavaksi. Omaishoitoasia on niin kauan järjestyksessä, kun se pysyy kirjoitettuna tekstinä Lähellä-lehdessä ja lakipykälissä. Tarvitsin kysyä käytännön neuvoa. Sain lakikirjan irtolehtiä, joilla ei voinut vaikuttaa ongelmatilanteisiin. Otin lakimiehen avuksi, maksoin asumiseen ja omaishoitoon hoidettavan kotona liittyvistä rajoituksista 15 000 mummonmarkkaa.

Palasin työhöni 6-kymmppisenä. Työvoimatoimisto pisti kalikoita rattaisiin  ilmoittamalla. Lahdessa on yli 60 hierojaa työttömänä. Sinun ei kannata aloittaa enää työntekemistä. 

- Höh, sanoi Veikon kotipossu kahden viikon puheopetuksen jälkeen metodina ruopotella kyljestä. 
Siitähän possut pitävät ja voisivat kuolla mielihyvästä. Siitä pitävät poliitikotkin, kun rahalla heille äänet ostetaan. Vastapalveluksena heltiää pers'aukisille rahoittajille kaavoituspäätöksiä ja muita etuuksia. Kytkykauppa on valmis. Tarvitaan poliisit tutkimaan rahanpesun laillisuutta. Lähdetään ulkomaille vaalitarkkailijoiksi, kun omassa maassa käärme nielee häntäänsä.

Kaupunki myi minun työtä 10% alennuksella eläkeläisille, joita oli yli 17 500. Etuoikeutettuna itseään pitäviä en päästänyt ensimmäiseksi jonossa, vaikka kuinka sanoi olevansa kansanedustajan äiti. Pysyivät odottamassa vuoroaan ajatellen.

-No, sehän on sosiaalinen hieroja. 

- ?????????

- Hieroja on kuin katuhuora, pitää hieroa periaatteella "kuka kysyy, kuka maksaa".

- ?????????
Sanoi hierojien edunvalvojaksi värväytynyt äidin kansanedustajapoika.

Tässä minun joulumuistoja koko 69 vuoden ajalta sieltä sotajoulusta tähän päivään. Ollaan rikkaampia kuin koskaan. Ollaan kiireisimpiä kuin koskaan. Ollaan järjenköyhempiä kuin koskaan, Eihän sitä sen enempää voi ammentaa kapustalla, jos on vain lusikalla saanut sotaakäyvässä maassa. Se oli joululahja saada alumiininen oma lusikka. Piti tarkasti vartioida, että sai syödä omalla lusikalla, jonka pukki oli tuonut.

Jumalan kunnia luonnossa näkyy ja kuuluu musiikissa

Virsi 23

"On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut.

On pyhä kirja suuren sen ihmeen kertonut.

Tuo kukka suloinen valaisee talviyötä keskellä pakkasen."