Joskus aamuhartaus auttaa hengittämään ilotulitukseen asti. Joskus ei ja siihen on omat syynsä.
Aamuhartaus ma 08.07.2013
Anneli Vartiainen, Kansliapäällikön erityisavustaja, Järvenpää
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Evankelista Matteus kertoo:
Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat lähteneet purjehtimaan veneellä. Jeesus oli väsynyt. Hän nukkui veneessä.
Äkkiä nousi kova myrsky. Vene keikkui ylös ja alas. Vettä roiskui veneeseen. Opetuslapset pelkäsivät, että he hukkuisivat. He herättivät Jeesuksen. ”Me hukumme. Auta Jeesus!” opetuslapset huusivat.
Jeesus nousi ylös, nuhteli tuulta ja käski merta: ”Vaikene, ole hiljaa!”
Heti tuli tyyntä ja hiljaista. Myrsky hiljeni.
”Miksi te pelkäsitte?” Jeesus kysyi opetuslapsiltaan. ”Kun minä olen lähellä, ei tarvitse pelätä mitään”, Jeesus sanoi. (teksti selkokielisestä Raamatusta)
musiikki: The Arran boat song
Miten monesti olenkaan istunut rannalla ja katsellut, kun perhe vetää sukelluskamppeet päälle ja painuu pinnan alla. Palattuaan he tuovat simpukan kuoria ja kertovat taianomaisesta maailmasta, joka on totta ja olemassa, mutta minulle ulottumattomissa.
Ongelma on hengittäminen. Siis se, että miten se onnistuu, jos laittaa kasvot veteen. Se vain tuntuu pelottavalta ja mahdottomalta. On mahdotonta luottaa siihen, että kellun pinnalla ja snorkkelin putki pysyy veden pinnan yläpuolella. Olen varma, että hukun. Ei auta, vaikka kuinka harjoittelen matalassa rantavedessä, aina vaan tuntuu mahdottomalta heittäytyä veteen ja painaa kasvot pinnan alle.
Lopulta ystäväni, kokenut sukeltaja sanoi: Älä mieti hengittämistä, ihminen kyllä hengittää ja vesi kannattaa. Mieti kaikkea sitä, mitä voit nähdä vedenalaisesta maailmasta. Purin hampaat yhteen ja päätin kokeilla vielä kerran. Painoin kasvot veteen. Sukelluslasien läpi näkyi meren hiekkapohja ja muutamia rauhallisesti uivia kaloja. Tuuppasin jaloilla vauhtia pohjasta ja päästin irti. Ja kelluin veden pinnalla. Ensimmäisten sekuntien ajan pidätin hengitystä ja sitten unohdin koko asian. Pinnan alla avautui satumainen maailma koralleineen, meritähtineen ja värikkäine kalaparvineen. Maailma, joka oli aina ollut, avautui minulle, kun uskalsin luottaa siihen, että vesi kannattelee.
musiikki: The Arran boat song
Luottamus on varmuutta siitä, että perusta ei petä. Elämä kantaa.
Luottamus on haaste. Kun sen saa osakseen, haluaa olla luottamuksen arvoinen. Kun saa luottamusta ja rohkaisua osakseen, uskaltaa tarttua haasteisiin. Luottamus kantaa uuteen.
Luottamus on myös riski. Luottamuksen poluille lähtiessään voi joutua vieraisiin maisemiin, tulla kutsutuksi outoihin tehtäviin ja tutustuneeksi ihmisiin, jotka ajattelevat ja elävät toisin kuin minä ja kaltaiseni. Luottamus avaa uuden maailma, joka on aina ollut, mutta johon en koskaan ennen ollut osallinen.
Vuorisaarnassaan Jeesus ohjaa meitä luottamukseen sanoen: Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.
Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.
musiikki: The Sunset
Hyvä Jumala, siunaa meitä pyhällä huolettomuudella, lujalla luottamuksella huolenpitoosi ja voimalla sitoutua työtoveriksesi niin että tämä päivä ja huominen voi olla huoleton kaikille. Aamen
Lähtekäämme uuteen viikkoon Luojamme kannattelemina, luottaen siihen, että hän pitää luoduistaan huolen, veljemme Jeesuksen Kristuksen seurassa, sitoutuen hänen arvoihinsa ja esimerkkiinsä ja ystävämme Pyhän Hengen innoittamina, jakaen ilomme ja surumme.
Siunatkoon sinua Isä, elämäsi antaja. Kulkekoon kanssasi Kristus, veljesi ja lunastajasi. Lahjoittakoon Pyhä Henki iloa ja luottamusta elämääsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti