torstai 14. kesäkuuta 2012

Hyvien sanojen nälkä



Iltahartaus pe 08.06.2012
Aino-Kaarina Mäkisalo, pastori, Helsinki

Jumala minun on nälkä
hyvien sanojen nälkä
sanojen jotka täyttävät minut
sanojen jotka korvaavat kovat ja tylyt sanat
joita kuulin lapsena liian paljon:
”ol monenlaista puutetta
sottiin jälkeen
ol tehtävä työtä perreen etteen
et ois ollu penskoilla paremp elämä
ku itellään
ei siinä joutanu lepertelemään”
olisi äiti sanonut
hyvät sanat karkottavat kovat sanat pois
kuin päivänpaiste talvitakin mummon yltä lapsuuteni sadussa
jossa myrskytuuli ei siihen pystynyt

Jumala minun on nälkä
hyvien sanojen nälkä
sanojen jotka ovat lempeitä kuin savusaunan löyly
pieni sihahdus kiukaalla ja löyly tulee hitaasti ja kestää pitkään
sanojen jotka ovat pehmeän karheita kuin kevään ruoho paljaan jalkapohjan alla
aristelee astella ja kutsuu seuraamaan polkua
sanojen jotka ovat raikkaita kuin juuri pumpattu kaivovesi pesuvadissa
kylmä kirpaisee hetken kasvojen ihoa ja hyvä olo leviää koko olemukseen

Jumala minun on nälkä
hyvien sanojen nälkä
sanojen jotka lausutaan hitaasti ja pehmeästi
kuin iltarukousta rakastetun lapsen vuoteen vierellä:
”levolle laske Luojani
armias ole suojani ... ”
sanojen jotka ovat suoria ja sinisiä
kuin rakastuneiden puhe silloin kun luottamus on suurimmillaan
kun ei tarvitse vaikuttaa eikä vietellä
sanojen jotka ovat eläviä ja vilkkaita kuin lapsen nauru voikukkapellon edessä

Jumala minun nälkä
hyvien sanojen nälkä
sanojen jotka asettuvat lepäämään minuun
kuin kissa tai koira auringonläiskään räsymatolla
sanojen jotka maistuvat tuoreelta ruisleivältä ja
yllätysletuilta vadelmahillon kanssa
sanojen joita linnut visertävät mennen tullen
sanojen, joita pienet laineet tuovat rantaan kuin kadotettuja rakkaita tavaroita

Jumala
sinä sanot että sinulla oli nälkä
sinulla veljelläni, sisarellani
kun olin nuori niin nälkäisen afrikkalaisen lapsen suuret silmät katsoivat minua
ja suljettu suu sanoi
ruoki minut
minä tahdoin ruokkia
tahdoin koko sydämeni pohjasta ruokkia nälkäiset lapset maailmassa
sillä minä tiesin pikkuisen mitä on ruuan nälkä
kun jokainen suupala lasketaan tarkasti kuuden sisaruksen kesken
sodan jälkeen oli leivän niukkuutta
ei valittua vaan olosuhteiden pakosta
yhdestä appelsiinista riitti parhaassa tapauksessa kaksi palaa
äiti jäi ilman
hän antoi omansa meille lapsille
minun oli nälkä koulussa kun ei ollut rahaa kouluruokaan
kaksi leipäpalaa oli sivelty ohuesti margariinilla
ja päällä puolitettu lauantaimakkaran siivu
oi kuinka se maistui
nälkä jäi
ja oli odotettava ruoka-aikaa kotona
mikä juhla lauantaina, kun oli leipomispäivä
tuoksui juuri paistetut karjalanpiirakat ja voisilmäpulla.
Sai maistaa kumpaakin.
Minun oli nälkä lukiolaisena vieraassa kaupungissa
miten maistui koulupäivän jälkeen pala ruisreikäleipää ja sardiinia päällä
hyvää ja halpaa ja ravitsevaa ruokaa

Me 60-luvun nuoret tahdoimme ruokkia maailman nälkäiset lapset
perustimme yhdistyksen
saimme Raamatusta nimen: Kymmenys ry
me opiskelijat ja tulevat kirkon työntekijät
haastoimme kirkkoamme maksamaan kymmenykset
tuloista kehitysmaihin
halusimme itsekin sitoutua yksinkertaiseen elämään
vietimme nälkäjouluja kulutusjouluja vastaan
oi sinä nuori idealisti
joka tahdoit muuttaa uskosi teoiksi
kaipaan sinua

Tänä iltana vatsani on täysi
ja tiedän
ruuan nälkä ei ole kadonnut maailmasta
häpeän rikkaan kotikaupunkini leipäjonoja
en ihmisiä jotka jonottavat
vaan meitä, jotka olemme osallisia siihen
että näin tapahtuu
ja on hyvä että leipää saa edes jonottamalla
Tahdon siunata jokaisen ateriani
maan ja meren ja järvien antimet
Jumalan taivaan alla

Kun vatsa on täynnä
kuulee toisen nälän sisällään
sinun sanojesi nälän Jumala

Uskon että kaikki hyvät sanat ovat sinun sanojasi
Uskon että sanat jotka sanotaan lempeän äidin äänellä ovat sinun sanojasi
Uskon että perhoset puhelevat sinun sanojasi
Uskon että sinulla on oma sanavarasto meitä jokaista varten

Jumala
paratiisissani on puita jotka puhuvat sinun sanojasi
armopuu suhisee ja kuiskailee:
armo -olet armahdettu – armahda
lehtien kahina ympäröi minut
että uskoisin että uskoisit
olen armahdettu, olet armahdettu
kiukkuisena väsyneenä uupuneena
tämän päivän ja eilisen töihin
jotka toistuvat samanlaisina
olen lepopaikkasi
puu sanoo selkeällä kirkkaalla äänellä

Totuus, vapaus, rakkaus, usko, luottamus, toivo
Jumala sinun sanasi soivat paratiisissani
ne kertovat tarinaansa kun istahdan puun juurelle
arkisina, pyhinä, ymmärrettävinä ja mystisinä
aina uusina
ei tarvitse olla enää koskaan nälissään
maistele, ahmiakin saa jos on kova nälkä
puut puhuvat
totuuden, vapauden rakkauden, uskon, toivon ja luottamuksen sanoja

Lempeällä äänellä lausutut
hyvät sanat vaikuttavat heikoilta ja avuttomilta voiman sanojen edessä
että ne näyttävät häviävän yhä uudestaan

Jumala, sinun sanasi ovat heikkoinakin väkeviä
”Jumalani Jumalani miksi minut hylkäsit”
Jeesuksen sanat ristillä
kääntyivät päälaelleen yli ymmärryksen meneväksi uudeksi elämäksi

Haluan uskoa
että hyvät sanat jollakin käsittämättömällä tavalla voittavat
haluan uskoa,
että hyvät sanat ja ajatukset tuottavat hyviä tekoja
ne ovat kuin kierrätystavaraa
saan hyvän teon, jonka jonkun toisen hyvät sanat ovat kasvattaneet
niin kuin eräänä perjantai - iltana kun vanha kesäautoni meni rikki
ja läheisestä talosta löytyi apu.
Kaksi vähäpuheista miestä
sukelsi konepellin alle tavalla jolla miehet toimivat parhaimmillaan
ilman suuria sanoja tekevät hyviä tekoja
sain jatkaa matkaani korjatulla autolla
sanojen ”no pitäähän pulassa olevaa auttaa” kanssa
viedäkseni ne jollekin joka tarvitsee niitä

Jumala
menen levolle kylläisenä kuin pieni lapsi
päivän jälkeen jolloin olen ollut aikuinen
sinun sanojesi maailmassa
pimeissä laaksoissa ja vihreässä paratiisissa

Siunatkoon sinun iltasi, yösi ja unesi armollinen Jumala
antakoon hän koko olemukseesi levon ja rauhan ja luottamuksen uuteen aamuun.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Amen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti