Mitä minulta puuttuu jouluna 2010, sitä yrittää täyttää markkinonti mittavilla mainoksilla. Suomi-neidon 93. syntymäpäivä nostaa uusia kasvoja esiin. Kutsutut käyttäytyvät kuin kutsumaton haltiakummi Prinsessa Ruususen syntymäpäivillä. Jos ei uskota joulu(un)-pukkiin eikä brändääjiin, vaivutaan koko maassa ainakin 100-vuotiseen uneen.
Käynnissä on joulupuhdistus. Joululukemiseksi pyydetty kirja "Puhdistus" on hukassa. Etsiminen alkaa päällimmäisten paperien järjestämisellä. Pienten kirjojen kirjasto on saanut rusetin ympärilleen. Pysyvät tallessa. Omistuskirjoitus "Maailman ihanimmalle" omaishoitajalle on nimikkokirjan ensilehdellä. Kirja ja kirjoitus eivät voi kadota. "Isäni oli nuori sotilas" on omistettu omalle isälleni, elihän Kenraali ja isäni samat vaiheet Suomi-neidon itsenäisyystaistelussa.
Kuva Algarven aviisista houkuttaa lähemmin katsomaan. Siinä ei sotapoika esittele ulkomailta lähetettyjä kortteja eikä metrinmittaista insinöörin mittatarkkuudella merkattua opiskelutaulukkoa. Kuvassa on 4. palkinnon voittaneet euroseteliehdotukset. Sekin oli salamyhkäinen toteutus, kuinka köyhä kansa oppii käyttämään uutta rahaa.
Postiin mennessä poimin ylös kuparikolikon, oli sentin arvoinen. Osui kohdalleni toisen kerran. Nyt minullakin on sentinraha. Se pyöristetään laskuissa ylös- tai alaspäin määrätyn säännön mukaan. Mainoksessa on sentinvenytystä, minulla vain pyöristystä. Muuten tämä maailma muuttuu pysty- tai vaakaviiruksi. Siihen rakoon en enää mahdu eikä ole tarvettakaan tunkea itseään joka väliin. Jouluni on pyöreä ja punainen.
Joulukortit on postitettu, omaperäisin tekstillä "Yrittäjäosaamista sukupolvenvaihdokseen" ja Karvinen vetää vetoketjun teltassaan kiinni ja odottaa vielä 5 minuuttia. Kutsutaan kokoon hätäistunto, Rääkkylä on sote-sooloillut ymmärtämättä omaa parastaan. Yksilötasolla olen toiminut samoin. Sulkenut ovet jälkeeni. Perään huudetaan "pidä pienempää suuta". Puhdistus on edennyt sängyn alle perimmäiseen nurkkaan.
Teatterissa käynnin jälkeen tarkistin, mistä kaikki alkoi. Pistin kirjan muovikoriin ja se oli liukunut itsestään näkymättömiin valokuvalaatikoiden taakse. Kaikki paikalleen on muistin tae. On niin paljon poispyyhittävää pölyä pinnoilta ja mielestä. Miten Paras-laki auttaa minua? Tuottaako se uuden hautausmaan entisten lisäksi? Sitä ihmettelivät papualaiset tutustuessaan vastavierailulla ranskalaisen ystävänsä luona. Viljelymaasta nousee sota-ajan rautaa. Papualaiset näkevät, että eurooppalainen viljely vaatii rautansa muistuttumaan, mistä on taisteltu.
Vallasta. Ruokahalu kasvaa syödessä eikä valta täytä mahaa. Taistelu tuottaa lisää ruumiita ja joukkohautoja. Historia toistaa itseään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti